Captain America: The Winter Soldier 3D

Kärvisteltyäni tämän pari viikkoa tuskaisesti uusintakierroksen perään mutta yhtä lailla kärvistellessäni rajallisen polttoainebudjetin kanssa, en voinut enää antaa Kapukakkosen viimeisen näytöksen isolla kankaalla livahtaa ohi. Tein diilin itseni ja universumin kanssa - käyn luovuttamassa verta ja saan mennä leffaan. Win-win situation (häviäjä on Krista huomenaamulla kun työt alkaa 6:30 mutta uhrauksia on tehtävä).

Edellämainitusta syystä en tälläkään kertaa tarjoa syvällisempää katsausta elokuvaan, mutta en saa hypeleveleitä laskemaan ellen edes yritä kirjoittaa jotakin ulos. Sen voin todeta, että toisella katselukerralla se vain parani. Leffassa vain on niin paljon uskomattoman hyviä kohtauksia, että lukuisia kertoja iski semmoinen "AI NIIN TÄSSÄ ON TÄMÄKIN" -hihkuminen päälle. Se on täydellisyys. Edelleen olen täysin ällikällä lyöty siitä miten en odottanut tältä elokuvalta juuri mitään ja se olikin kaikkea. Se oli äärimmäisen tiivis, viihdyttävä ja toimiva. Ja tulevaisuus, tulevaisuus on niin kutkuttavan avoinna.

Also the Bucky feels but we do not talk about the Bucky feels.

(Onneksi The Grand Budapest Hotel tulee viikonloppuna, voin vaihtaa sarjakuvaleffahypetyksen hetkeksi Wesmaniaan.)