Viikko sitten kävin siis katsomassa toisen kerran ja koko ajan kärvistelen, menisinkö vieläkin. Osaltaan siksi, että rakastan elokuvaa todella paljon, mutta osaltaan myös sen tähden, että minun pitää jatkuvasti vakuutella itselleni, että se elokuva varmasti oli niin hyvä kuin ajattelen sen olevan. Mitä jos tämä on vain harhaa. Mitä jos havahdun hereille ja huomaan että todellisuus onkin se painajainen jota olen pelännyt.
Mutta silti totuus on että minä aivan pohjattomasti rakastan rakastan rakastan The Force Awakensia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti